Tanskassa suomalaisia sotalapsia kutsuttaan nimellä finnebarn ja Tanskan sotalapsiyhdistyksen nimi on sen mukaisesti Finnebørn i Danmark -
Suomalaislapset Tanskassa -yhdistys.
Yhdistys perustettiin virallisesti kesäkuussa 1993, mutta yhdistyksen historia alkaa pääsiäisestä 1992, kun Suomeen aikanaan palannut finnebarn Olavi Oksa oli
käymässä Tanskassa ja soitti lapsuusajan leikkikaverilleen Kai Palomäki
Schmidtille. Kaverukset tapasivat 45 vuoden eron jälkeen.
Saman vuoden syyskuussa Olavi Oksa tuli taas Tanskaan. Tällä kertaa nostalgia-
matkalle Pohjois-Jyllantiin Helsinkiin perustetun Suomalaislapset Tanskassa -
yhdistyksen jäsenien kanssa. Kai Palomäki Schmidt ja toinen Tanskassa asuva
finnebarn Olavi Nikanof kutsuttiin delegaatiota tapaamaan.
Tapaamisen aikana heräsi ajatus perustaa samanlainen yhdistys Tanskaan.
Olavi Nikanofilla oli muutama kontakti sotalapsiin valmiina, mutta muuten
sotalapsia etsittiin mm. paikallislehtien avulla. Joulukuussa 1992 - Suomen
itsenäisyyden 75-vuotispäivänä - 12 sotalasta tapasi Haderslevissä.
Tapaaminen onnistui yli odotusten: osallistujia yhdisti vahva yhteenkuuluvuuden
tunne, vaikka he tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa.
Yhdistyksen virallinen perustava kokous pidettiin puoli vuotta myöhemmin
5.6.1993. Olavi Oksa matkusti Suomesta mukaan kokoukseen.
Kai Palomäki Schmidt valittiin nyt virallisestikin puheenjohtajaksi ja yhdistyksen
vuosikokous päätettiin järjestää vuorotellen Iso-Beltin salmen itä- ja länsipuolella.
Vuosikokoukset ovat alusta alkaen olleet koko viikonlopun kestäviä tapaamisia,
joissa itse vuosikokouksen lisäksi on muutakin ohjelmaa, esim. Suomeen tai
sotalapseuteen liittyviä esitelmiä. Alkuaikoina vuosikokouksiin tuli osallistujia
myös Suomesta, Ruotsista ja jopa USA:sta asti ja parhaimmillaan osallistujia oli
lähes 80. Vuosien vieriessä osallistujamäärä on pienentynyt ja ulkomaalaiset
vieraat vähentyneet. Vuosikokousten lisäksi vuosittain järjestetään päivän-
mittainen paikallinen tapaaminen Iso-Beltin salmen molemmilla puolilla.
Kokouksien välillä yhteyttä pidetään jäsenkirjeiden myötä.
Yhdistyksen toiminta rahoitetaan pääasiassa jäsenmaksuilla, mutta laajempiin
projekteihin ja hankintoihin on tukea saatu rahastoista ja yksityishenkilöiltä.
Projekteista mainittakoon yhdistyksen Suomen-matka kesällä 2000, jonka
puuhamiehenä toimi Erkki Trige; ja muistomerkin pystyttäminen sotalapsien
tanskalaisille kasvattivanhemmille Kööpenhaminan Churchillpuistoon syksyllä
2004. Muistomerkkityöryhmään kuuluivat yhdistyksen jäsenet Erkki Trige,
Gunnar Bergström ja Marianne Lyngbye.
Parhaimmillaan jäseniä on ollut yli 150, nykyään n. 100. Vuosien mittaan
yhdistyksen toimintaan on tullut mukaan sotalapsien lapsia ja jopa lastenlapsia.
Kai Palomäki Schmidtin puheenjohtajuus kesti lähes 24 vuotta. Yhdistyksen vuosikokouksessa 28.5.2016 Kai antoi kapulan uudelle puheenjohtajalle, uutta
sukupolvea edustavalle Trine Kalliomäelle. Samalla yhdistyksen hallitukseen
tehtiin nuorennusleikkaus. Mukaan tuli sekä toisen että kolmannen sukupolven
edustajia. Uudet voimat takaavat yhdistyksen toiminnan jatkumisen sen
jälkeenkin, kun alkuperäisten jäsenien voimat uupuvat.
