MINUN TARINANI:
Syysyönä synkkänä synnyin, ei tuikkineet tähtösetkään. Syystuuli vain keinutti kehtoain eespäin kiitäessään... Nimeni on Maire Reiman (os. Kärkkäinen) ja olen maalaistalosta kotoisin, meillä oli lehmiä, hevosia, lampaita, sikoja, kanoja jne. Olen syntynyt 18.10.1939 Rantasalmella ja kun lähdin kävelemään, minä liikkasin paljon. Isäni sisko terveyssisar Kaarin Vihavainen hommasi minut Ruotsiin, jos ne Ruotsissa hoitaisivat jalkaani, joka oli puolitoista senttiä lyhyempi kuin vasen jalka. Matkasta Ruotsiin en muista mitään. Lastenkoti, jossa olin oli Ojaby Räppe. Muistelen että oli paljon 
lapsia ja että aina oli hauskaa, ei mitään ikävää kerrottavaa. Olen käynyt monissa 
sotalapsitapaamisissa, mutta en ole löytänyt ketään, joka olisi ollut siellä kanssani samaan 
aikaan, olen etsinyt myös Ruotsista. Muistiini jäi myös, nukkumaan menimme jonnekin yläkertaan. 1990-luvulla otin yhteyttä kirkkoherran virastoon ja siellä neuvoivat menemään lastenkotiin, 
joka oli muutettu joksikin maatalousoppilaitokseksi. Poikamme Veijo oli mukana ja 
avatessamme oven minä muistin heti ne portaat, joista menimme ylös samoin kuin nyt, 
minä menen huoneeseeni, jossa nukuin lapsena ja avattuani oven ei siellä ollutkaan 
sänkyjä, se oli muutettu suihkuhuoneeksi, mikä pettymys minulle. Samoin tuli mieleen 
suuri takka, jonka ympärillä leikimme ja lauloimme. Lastenkoti muistoja Maire Reiman: Kirjeitä äidille Asiakirjoja