Teksti: 
Tapani Rossi Suomennos: 
Eeva Honkanen

 

 

Minäkin olin mukana En tiedä, kuinka monta lasta lähti junalla Malmöstä, Halmstadista, Göteborgista ja 
muualta matkan varrelta. Matkalipussa n:o 5044, laivamatkalle Tukholmasta 15.7.1947, 
on merkitty 275 lasta. Minulla on käytössäni nimiluettelosta vain kaksi sivua ja niissä on neljäkymmentä nimeä. Näistä kaksikymmentäkolme matkusti Turkuun ja kymmenen 
muualle, lähinnä Savoon. Seitsemän nimeä on pyyhitty yli, mikä tarkoittaa, että he eivät 
olleet mukana matkalla. Siihen voi olla monta syytä, mutta tavallisin lienee, että 
vanhemmat ja kasvatusvanhemmat viime hetkellä sopivat, että lapsi saa 
kasvatusvanhempien toiveen mukaisesti jäädä Ruotsiin. Muita syitä voi olla, että ei 
ehkä ollut enää kotia, johon palata tai että lasta ei haluttu takaisin. Olin itse mukana tällä matkalla. Sekä minun että kasvatusvanhempieni itsehillintä petti 
junan lähtiessä juuri niin kuin artikkelissa kuvataan. Muistan vain, että eron jälkeen 
Ystadissa menin vaunuosastooni ja itkin niin, että se teki kipeää koko ruumiissa, sitten 
herpaannuin ja sulkeuduin itseeni. En muista mitään matkasta, en junaan menosta 
Malmössä, en laivamatkaa tai junamatkaa Turun jälkeen. Muistot palasivat vasta, 
kun tapasin siskoni Maijan Kuopion asemalla lämpimänä kesäpäivänä. 
Arkistotutkimusten perusteella tiedän, että laiva oli SS Regin ja siihen meidät lapset 
lastattiin. Arkistoista olen myös löytänyt maininnan, että matkanjohtajamme ja kaikki 
seuralaisemme, tädit ja muut olivat ilmeisesti Suomesta. Tiedoissa mainitaan muun 
muassa matkatavaroiden hoitaja. ■