lastenkodit_slide2

Kruununprinsessa Victorian rannikolla sijaitseva parantola 1940-luvulla

Kruununprinsessa Victorian rannikolla sijaitseva parantola.  Sirkka Vartiainen, suomalainen sotalapsi.

Kruununprinsessa Victorian parantola rannikolla. Monia suomalaislapsia hoidettiin parantolassa sodan aikana. Osa sijoitettiin sen jälkeen kasvattilapsiksi alueen perheisiin.

Lissgårdenin lastenkoti Leksandissa, Taalainmaalla.

Långhyttanin lastenkoti Husbyssä, Taalainmaalla. Kaikki muut, paitsi johtaja,  takarivissä keskellä, olivat Suomesta.

Llånghyttanin lastenkoti Husbyssä, Taalainmaalla. Lastenkodissa oli tilaa  kolmellekymmenelle suomalaislapselle ja hoitajia oli kymmenen.

Nöbbeledekoti suomalaisille lapsille, Värnamo.

Poikia lastenkodissa Odissa. Eero Kurikka, Seppo Lohikari, Aarno Lilius ja Esko Järvinen (oikealla).

Risgårdenin lastenkoti Nyhammarissa, Grängesbergissä, Taalainmaalla.

Råga-Hörstadin lastenkoti Asmundtorpissa. Punainen risti perusti kodin, joka oli tarkoitettu tuberkuloosia sairastaville lapsille. Johtajana oli diakonissa Lisa Fast.  Kodin johtokunta on laittautunut muutaman lapsen kanssa valokuvausta varten.

Råga-Hörstadin lastenkoti Asmundtorpissa. Monet lapset jäivät lastenkotiin useiksi vuosiksi. Suomalainen opettaja, neiti Simpanen, opetti lapsia suomen kielellä. Ajanpuute, eri-ikäiset lapset ja lasten huono kunto johtivat siihen, että opetus ei tuottanut erityisen hyviä tuloksia.

Råga-Hörstadin lastenkoti Asmundtorpissa. Henkilökuntana oli ruotsalaisia ja tanskalaisia.

Råga-Hörstadin lastenkoti Asmundtorpissa. Asmundtorpin kirkossa käytiin usein.

Råga-Hörstadin lastenkoti Asmundtorpissa. Suosittu pariskunta  Landskronasta vieraili usein makeisia mukanaan.

Råga-Hörstadin lastenkoti Asmundtorpissa. Lastenkodissa oli ankarat säännöt  ja sängyn kastelijoita rankaistiin usein kovin ottein.

Suomalainen lastenkoti Sjöarpsin lomakylässä. Vapaakirkot organisoivat muutamia tilapäisiä lastenkoteja suomalaisille lapsille. Filadelfiaseurakunnnan lomakylä Sjöarpissa, Vetlandissa,  otti maaliskussa 1942 vastaan 50 – 60 lasta vastaavista seurakunnista Suomessa.

Skummeslövin lastensiirtola, suomalaisia kesälapsia, 23.6.1941.

Pieni lastenkoti Stora Kålltorpissa huolehti vain seitsemästä lapsesta.

Pieni lastenkoti Strömsholmissa. Sisarukset Tuulikki ja Kyllikki Neuvonen keskellä.

Ruotsin henkivartijakaartin suomalainen lastenkoti Trollesund. Ensimmäinen johtaja oli Henny Poppius, upseerin rouva. Hänen tilalleen tuli myöhemmin Mirjam Vesanen, akateemikko ja opettaja Helsingistä. Sekä suomalainen että ruotsalainen henkilökunta olivat päivittäisessä tarkastuksessa ja keittiössä. Lääkäri, tohtori Zenk Aspasta kävi kodissa kutsuttaessa. Ludgon Punainen risti vastasi siitä, että vaatevarasto oli hyvin varustettu. Joulukuun 20. päivänä 1944 kodissa oli kolmekymmentä lasta, yhdeksäntoista poikaa ja yksitoista tyttöä. Monet olivat sisaruksia. Toiminta alkoi helmikuussa 1942 ja loppui 31.7.1945.

Tjärnan parantola Taalainmaalla oli kruununprinsessa Margaretan hoitola tuberkuloosia sairastaville lapsille. Kuva Sylvi Jonssonin yksityiskokoelmasta.

Tjärnan lastenparantola Taalainmaalla. Sotavuosina siellä oli erityisosasto, jossa oli kaksikymmentä hoitopaikkaa suomalaisille lapsille. Viiden toimintavuoden aikana siellä hoidettiin 140 suomalaista lasta. Kuva Sylvi Jonssonin yksityiskokoelmat.

Suomalainen lastensairaala Ulricehamnissa. Sisar Annikki ympärillään Annikki, Maija,  Eira ja Marja. Inkeri ja Raili istuvat sylissä.

Ulricehamnin kaupunginhotelli toimi muutaman vuoden suomalaisena lastensairaalana.

Potilaita suomalaisessa lastensairaalassa Ulricehamnissa. Vasemmalla Saga ja tuntematon  tyttö makuulla. Raili ja Annikki lähinnä, oikealla oleva tyttö on tuntematon.

Suomalainen lastensairaala Ulricehamnissa. Sisar Annikki tyttöryhmän kanssa.

Potilaita suomalaisessa lastensairaalassa Ulricehamnissa.  Saga lekottelee auringossa.

Suomalainen lastenkoti Jularpsissa, Höörissä. Kevättalvinen päivä. Kuva: Bild i Syd.