Kuvagalleria

Haaparannan

Ero-patsaan

paljastus

SUOMEN SOTALAPSIYHDISTYSTEN KESKUSLIITTO ry Centralförbundet för krigsbarnsföreningarna i Finland rf

Sotalapset aktivoituivat 1990-luvulla ja perustivat yhdistyksiä. Kattojärjestöksi perustettiin

10.11.1997 Suomen sotalapsiyhdistysten keskusliitto ry – Centralförbundet för krigsbarns-

föreningarna i Finland rf, joka rekisteröitiin 1998. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat

Teuvo Halme ja Aune Piiparinen (Lahden seudun sotalapset ry), Aaro Myllyneva ja

Rauni Kemi (Oulun seudun sotalapset ry), Matti Pylvinen ja Daisy Holopainen (Keski-

Suomen Sotalapset ry), Risto Vasara ja Marjatta Torssonen (Mikkelin Seudun Sotalapset ry)

sekä Pertti Kavén ja Veikko Vihavainen (Helsingin seudun sotalapset ry).

Ensimmäinen vuosikokous oli 25.4.1998. Yleinen kokous 20.11.2015 päätti lakkauttaa

liiton ja viimeinen vuosikokous pidettiin 6.4.2016. Lue Martin Parsonsin jäähyväiskirje tästä

 

Puheenjohtajina toimivat Pentti Knuutinen (1998–1999), Taisto Vihavainen (2000–2006),

Brita Stenius-Aarniala (2006–2011), Pertti Kavén (2011–2013), Markku Laaksonen

(2013–2015) ja Maija Lindroos (2015–16). Taloutta ja jäsenrekisteriä hoiti Sirpa Korpela.

 

Keskusliittoon kuului enimmillään 18 jäsenyhdistystä: Helsingin seudun sotalapset ry – Helsingforsnejdens krigsbarn rf, Hämeen sotalapset ry, Kemin Seudun Sotalapset ry,
Keski-Suomen Sotalapset ry, Kuopion seudun sotalapset ry, Kymenlaakson Sotalapset ry,
Lahden seudun sotalapset ry, Lapin Sotalapset ry, Lappeenrannan seudun sotalapset ry,
Länsi-Suomen sotalapset ry, Länsi-Uudenmaan Sotalapset ry, Mikkelin Seudun Sotalapset ry,
Oulun seudun sotalapset ry, Pirkanmaan Sotalapset ry, Pohjois-Karjalan Sotalapset ry,
Suomalaislapset Tanskassa yhdistys ry, Turun Seudun Sotalapset ry, Waasan läänin sotalapset ry –
Wasa läns krigsbarn rf.  Henkilöjäseniä oli enimmillään 1555.

 

Sotalapsipäivät

Sotalapsipäivät olivat liiton tärkeä toimintamuoto. Eri jäsenyhdistysten järjestämiä sotalapsi-

päiviä pidettiin seuraavilla paikkakunnilla: Turku 1997, Vaasa/Vindeln 1998, Lahti 1999,
Helsinki 2000 ja 2005, Mikkeli 2001, Kotka 2002, Oulu 2003, Jyväskylä 2004, Haaparanta 2005,
Vaasa 2006, Tampere 2008, Haaparanta 2010. Sotalapsipäiville osallistui myös ulkomaalaisia vieraita.

 

Pohjoismainen yhteistyö

Yhteistyötä tehtiin erityisesti Ruotsin kanssa. Keskusliitto oli hyvin edustettuna

Ruotsin sotalapsiliiton Riksförbundet Finska Krigsbarnin pohjoismaisissa sotalapsitapaamisissa:

Kungälv 1996, 1998, 2001, 2006 ja 2011, Västerås 1997, Åhus 2000, Gävle 2002, Oskarshamn 2004, Haaparanta 2005, Höör 2007, Tällberg 2008, Tukholma 2009 ja 2014, Norrköping 2010 ja 2015,
Tyringe 2012, Bollnäs 2013.

 

Yhdessä Ruotsin sotalapsiliiton kanssa käynnistettiin 2002 projekti muistomerkin saamiseksi

sotalapsille Haaparantaan, olihan sitä kautta siirretty merkittävä määrä sotalapsia. Työryhmän puheenjohtajana toimi Pirkko Ahlin Ruotsista ja jäseninä Irja ja Evans Olsson Ruotsista sekä

Pertti Kavén, Taisto Vihavainen, Leo Enckell ja Paavo Leminaho Suomesta. Taloudellista tukea

saatiin monilta yrityksiltä niin Suomesta kuin Ruotsista. Yhteistyökumppaneita olivat mm.

Valtion rautatiet ja Viking-Line Oy. Hankkeen suojelijoina toimivat Ruotsin kuningas Kaarle XVI

Kustaa ja presidentti Tarja Halonen, jotka olivat läsnä Haaparannassa 26.4.2005, kun arkkitehti, kuvanveistäjä Anna Jäämeri-Ruusuvuoren sotalapsipatsas ”Ero” paljastettiin.
Paljastustilaisuuteen matkustettiin vuokratulla junalla Helsingistä Tornioon.

Haaparannan sotalapsipatsaan taloutta tukemaan suunniteltiin myyntiartikkeliksi sotalapsiruukku.
Ne valmisti keramiikkataiteilija  Paul Envalds Vantaalla ja 200 ensimmäistä ruukkua numeroitiin keräilykappaleiksi. Numeron 1 sai muistoksi patsasidean äiti Pirkko Ahlin, numero 199 ojennettiin presidentti Tarja Haloselle ja numero 200 kuningas Kaarle XVI Kustaalle. Ruukkujen myynnillä
hankkittiin patsasrahastoon huomattava summa.

 

Kansainvälinen yhteistyö

Pohjoismaiden lisäksi yhteyksiä solmittiin mm. Saksaan, Belgiaan, Yhdysvaltoihin ja Englantiin,

jossa professori Martin Parsons järjesti monia kansainvälisiä sotalapsitapaamisia Readingin

yliopistossa. Kokouksia pidettiin myös Ruotsissa, Suomessa ja Saksassa.

 

Muistomerkit

Kemissä paljastettiin ensimmäinen sotalapsiaiheinen muistomerkki, patsas "Pieni ikuisuus"

vuonna 1996. Toiset jäsenyhdistykset hankkivat muistolaattoja, jotka usein kiinnitettiin

rautatieaseman seinään tai läheisyyteen. Muistolaattoja on Helsingissä, Hämeenlinnassa,

Kotkassa, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Porvoossa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.

 

Lehti

Jäsenten yhdyssiteeksi ja sotalapsiajan muistojen julkaisemiseksi perustettiin Sotalapsi –
Krigsbarn -lehti, joka ilmestyi vuosina 2000–2015. Päätoimittajana oli liiton kulloinenkin
puheenjohtaja. Toimitussihteereinä ja taittajina toimivat Aune Piiparinen (2000–2001),
Leila Lehtiranta (2001–2005) ja Ulla Mielonen (2005–15). Toimituksen jäseninä olivat mm.
Taisto Vihavainen (2000-2005),  Liisa Pöyhönen (2000–2015), Brita Stenius-Aarniala
(2006–2015), Leena Levanto (2009–2012) ja Eeva Honkanen (2012–2015).
Oikoluvussa avustivat Tuula Ikonen ja Sirpa Korpela. Lehti oli A4-kokoinen, ilmestyi
neljä kertaa vuodessa, alussa 32- sivuisena ja vuodesta 2005 lähtien 48-sivuisena.
Ensimmäiset numerot sisältyivat jäsenmaksuun, sen jälkeen lehti oli maksullinen ja vuodesta
2009 alkaen se sisältyi jälleen jäsenmaksuun. Lehdellä oli paljon tilaajia myös ulkomailla
ja myös henkilöitä, jotka eivät olleet sotalapsia.

 

Tutkimus

Keskusliitto tuki Suomen Akatemian osin rahoittamaa laajaa, kasvatustieteiden ja psykologian

alan tutkimusta sotalapsista, joka tehtiin Helsingin yliopistossa professori Singa Sandelin

Benkön ja, professori Sandelinin kuoleman jälkeen, dosentti Nina Santavirran johdolla.
Pertti Kavénin väitöskirja Humanitaarisuuden varjossa käsitteli toisen maailmansodan
aikaisia lastensiirtoja Suomesta. Se hyväksyttiin 2010. Sotalapsi-lehden 3/2010 liitteenä
lähetetty mittava kysely tuotti yli 500 vastausta aineistoksitutkimusta varten.

 

Verkkonäyttely

Ajatus sai alkunsa kun Keskusliiton puheenjohtaja Markku Laaksonen ja Lotta Svärd
Säätiön edustaja, Missu Saloheimo sattumalta tapasivat samassa tilaisuudessa.
Keskusliitto oli jo tässä vaiheessa valmistautunut siihen, ettei toiminta jatkuisi enää kauan,
ja haluttiin säilyttää jälkipolville virtuaalisten kansien väliin mahdollisimman paljon tietoa
ja muistoja lastensiirroista, sotalapsista ja sotalapsiyhdistyksistä. Keskusliiton hallitus
käynnisti hankkeen keväällä 2014. Muodostettiin työryhmä ja hanke lähti vauhdikkaasti
käyntiin säätiöiden, rahastojen ja sotalapsiyhdistysten tukemana.
Valitettavasti Markku Laaksonen menehtyi vaikeaan sairauteen eikä saanut nähdä
projektin lopputulosta.  Hankkeen tukijat, sen luonne ja työryhmän kokoonpano,
selviävät tämän näyttelyn alkusivuilla.